Everin kanssa ollaan edistytty tosi hyvin.:) Nyt menee jo kolmen esteen kaarresarjat hyvin!! Eniten vaikeuksia tuottaa kepit ja hyppysarja. Niissäkin ollaan kyllä edistytty kiitettävästi. Ohjaaminen luonnistuu hyvin ja oon pysynyt yllättävän hyvin Everin vauhdissa mukana. Tarkoitushan olisi kuitenkin, että olisin hieman edellä koiraa mutta kuntohan tässä vaan kasvaa.:)

Hyvinkään halli on muuten hyvä mutta siellä on hirmusen kylmä ja nyt kun maa on niin kuiva niin hiekka pöllyää tosi paljon ja mua rupeaa yskittämään...Sovittiin Jennin kanssa, että otetaan pari viikonloppuvuoroa taas Juvanmalmilta niin päästään lämpimään ja pölyttömään paikkaan treenaamaan.

Halli on nyt ilmoitettu tokokurssille ja arkitoko alkaa siis tän kuun 14 pv. "Kisatoko" kurssi alkaa sitten huhtikuussa.

Acu on jäänyt aika paitsioon ja sen on huomannut käytöksestäkin. Tänään ja viikonloppuna tehdään sitten extrakivaa Acun kanssa.

Eilen suunnattiin sitten lentokentälle Acun ja Everin kanssa. Alunperin oli tarkoitus ottaa myös Halli mukaan mutta köhä on vielä niin pahana, että se jäi kotiin Santun kanssa.

Olin jo nähnyt kauhukuvia, että Acu hyökkää jonkun vieraan koiran kimppuun ja puree sitä. Sitten paikalle tulisi poliisit ja Acu vietäisi piikille....Hirveen fiksua mietiskellä moisia...

No siellä meni yllättävän hyvin. Rillaan Acu ei reagoinut mitenkään ja hihnakävely rinnakkain meni oikein hyvin. Käveltiin entiseen kotimaan terminaaliin ja sieltä takaisin ulkomaanterminaaliin. Jäätiin ihmettelemään tuloaula kakkoseen saapuvia ihmisiä ja Acu käyttäyty oikein hyvin. Pysyi maassa ja muutkin "tokoliikkeet" meni nappiin. Mentiin sitten ulos ihmettelemään ja sittenhän sieltä tuli joku pikkuinen koira. IHAN järkyttävä räyhä Aculta ja Minna auttoi mua pitämään Acua aisoissa. Onneksi Aculla ei tullut meihin kohdistuvaa hyökkimistä. Minnalla oli Rilla toisessa kädessä ja aluksi Rilla oli ihan kauhuissaan. Sitten se tuli pusuttelemaan Acua ja katto sitä siihen malliin, että mitä ihmettä sä oikein meuhkaat!:) Rillalla oli oikeesti niin hassu ilme, että! Acu kävi jonkin aikaa sen jälkeen vielä melko kierroksilla ja merkkasi mm. joulukuusen.:) Nyt jo vähän naurattaa mutta sillloin se ei kyllä ollut hauskaa! Kaikenkaikkiaan käveltiin Acun kanssa siellä tunti ja aika meni TOSI nopeesti. Oon aina tykänny lentokentä ilmapiiristä. Silloin kun ajoin taksia niin aika kului siellä aina tosi rattosasti kun sai seurailla ihmisiä ja nähdä ihmisten ilon kun heidän tutut saapui reissusta.:)

Vein sitten Acun autoon ja otin Everin. Tiesinkin, ettei sen kanssa ole muuta ongelmaa kun ehkä pieni härväys. Hyvin Everikin kuitenkin otti kontaktia ja istui tyytyväisenä pällistellen ihmisiä. Pienimuotoista ulvontaa ja vinkumista esiinty, varsinkin kun oltiin paikallaan.:) Törmättiin tuloaula kakkosessa siihen koiruuteen jolle Acu oli pitänyt puhuttelun ja nyt oli sitten pienemmän vuoro. Se alotti räyhän Everille (tai sitten mulle kun tunnisti mut). Everi vilkas sitä ja ohitettiin tilanne oikein mallikkaasti.

Nyt sitten ootellaan, että Halli paranee, niin pääsen sitten senkin kanssa käymään kentällä.:)

Tiistaina pääsimme pitkästä aikaa Acun kanssa treeneihin. Treenit pidettiin Veikkolassa teollisuusalueella ja ne oli meidän ensimmäiset ympäristötreenit pitkään aikaan.

Aculla meni ihan ok. Kotona treenit on menny huomattavasti paremmin mutta oon kuitenkin tyytyväinen. Meillähän on ollut ongelmia ilmaisun kanssa ja nyt ilmaisu oli selkeä, mutta Acu keksi sitten uuden jutun...Sen tarkoitushan olisi koskea vasempaan käteen ja joka ainut kerta se on koskenut vain ja ainoastaan siihen, kunnes sitten tiistaina päättikin, että HEI!, toi oikea käsihän on myös ihan hyvä...Oli siinä Minnalla ja mulla ihmettelemistä, että minkä ihmeen takia Acu takoi mun oikeaa kättä hullun lailla. Painoi kuononsa käteeni juuri niin kuin piti ja jopa piti kuonoaan kiinni kädessä vähän aikaa ja ihmetteli, että miksei naksusta kuulu naksahdusta...Juoksi sitten taas maalimiehen luo ja sanoin käsi ja se tuli täyttä laukkaa ja koski mutta oikeaan käteen. Tätä tapahtu semmoset seitsemisen kertaa peräkkäin ja viimeisillä kerroilla Aculla oli jo sellanen ilme, että akka hei, etkö sä nyt tajua että mä oon ilmaissu ton miehen. No tajusinhan mä mutta kun se oli väärä käsi...surku. Sitten Aculla (tietenkin) rupesi loppumaan mielenkiinto eikä se enää tullut maalimiehen luota mun luokse vaan jäi haistelemaan ja syömään lunta. Pidettiin 5 min tauko ja aloitettiin uudestaan. Oudointa tässä hommassa oli se, että jos välimatka mun ja maalimiehen välillä oli vain 5 metriä tuli Acu koskemaan vasenta kättä mutta kun välimatka piteni se vaihtoi oikeaan....Lopulta pidin sitten oikeaa kättä koukussa selän takana ja Acu tuli hölmistyneenä eteeni seisomaan. Se katto mua, että mihin se kivempi käsi on oikein kadonnut.:) Sanoin uudestaan käsi sanan ja sitten se hieman "laiskasti" koski vasenta kättäni. Annoin hirmuiset kehut ja lähettiin näytölle! Pidin sitten lopputreenin ajan oikeaa kättä piilossa ja Acu koski vasenta yhtä tomerasti mitä oikeaa aluksi. Hyvä homma siis!:)

Ens viikolla ollaan vielä Veikkolassa mutta sitten jääkin varmaan loppukausi väliin kun Acu menee leikkaukseen. Ens viikolla ois myös tarkotus mennä suorittamaan kotiläksytreeni lentokentälle.:)

Everin kanssa oltiin sitten eilen agissa. Oli kyllä taas niin hauskaa että!:) Everi näytti hevoselta kun ravasi (ei siis juossut) hyppyradan läpi.:) Ojensi nilkat kun paraskin polle.:) No tyylihän nyt ei välttis oo tärkein....Nyt ei edes tullut tiputuksia joten siinäkin mielessä hyvin. Ainut ongelma mikä ilmeni oli paikalle jääminen. Everi tuli hyvin sivulle ja kun sanoin odota ja lähdin itse esteen toiselle puolelle hiipi Everi jo eteenpäin. Se nimenomaan hiipi, eli tiesi tasan tarkkaan, että olisi pitänyt odottaa mamman lupaa mutta kun ei se sitten malttanut. Sitten se oli ihan nolona kun käännyin ympäri ja kuljetin se takasin lähtöpaikkaan. Onneksi saatiin kuitenkin kaikki esteet suoritettua ja lopetettua onnistuneesti. Nyt sitten kotona onkin tehotreeni paikallaoloon. Olen myös aika varma, että siellä oli joku juoksuinen narttu, koska Everi oli aika hurmiossa...Ei siis esteisiin vaan johonkin muuhun. Hyvin kuitenkin totteli ja keskittyi joten siitä 100 pistettä!!

Viime kesänähän Everi oli ihan hirveä hormoniukko! Oltiin mökillä ja Rillalla oli ollut juoksu ja Everi meni AIVAN sekasin. Se ei jättäny Rillaa hetkeksikään rauhaan ja tuijotti sitä lasittunein silmin...:) Onneksi pallerot lähti ja meno on varmasti rauhottunut!

Agia on jäljellä vielä 5 kertaa ja sitten on Joulu tauko. Ilmoittauduin jo jatkokurssille!

Olipas taas hauskat treenit!

Eilen aloitimme uutena esteenä kepit ja Kristiina kehui koko ryhmää, että olimme keppiexperttejä.:) Koirilla on kuulemma yleensä hyvin vaikeata suorittaa keppejä mutta ei meikäläisillä. Harjoitus aloitettiin vinokepeillä ja ensi kerralla niitä sitten ruvetaan nostamaan korkeammalle.

Everillä meni kaikki jo käydyt esteet vanhasta muistista ja pystyin jo jättämään Everin esteen toiselle puolelle vapaana ja kutsuin sitten toiselta puolelta luokse. Myös Karpo suoritti suurimman osan esteistä kahdestaan Jennin kanssa, joten ensi kerralla meillä on sitten vielä enemmän aikaa käydä esteitä läpi kun emme toimi kokoaikaa toistemme apuohjaajina.

Ensi kerralla ei tule uusia esteitä vaan keskitymme vinokeppeihin.

Everi ei eilen myöskään pitänyt huutokonserttia!JEE! Pari kertaa vinkui seinän vieressä mutta kielto tehosi hyvin. Muut koirat pitikin sitten mekkalaa huomattavasti enemmän mitä viime kerralla.

Olisi kyllä kiva jos jostain läheltä löytyisi toinen treenipaikka missä voisimme sitten ensi vuonna käydä Everin kanssa kahdestaan treenailemassa....Ettei treenit jäis vain kerran viikkoon tapahtuviksi...No pitää suunnitella ja etsiskellä!:)

Keskiviikkona käytiin ageilemassa Everin kanssa ja hauskaa oli, taas!

Ensimmäisellä kerralla ihmettelinkin miten Everi oli niin hiljaa odottamassa omaa vuoroaan ja se oli ilmeisesti jonkinsortin shokkitilassa, koska nyt sitten ulina alkoi ennen kun päästiin edes sisälle halliin....

Onneksi olin lukenut niitä ohjeita koiran hiljentämisestä edes pikaisesti mutta silti sain hieman kummeksuvia katseita kun kielsin Everiä..Ehkä huom. ehkä se johtui vaan äänensävystäni ja voluumista..

Yksi tyttö oli ottanut poikaystävänsä mukaan, joka sitten kentän laidalla suoritti kieltämistä. Yhdellä oli mukana suihkepullo missä ei kylläkään ollut vettä vaan etikkaa!:) Toisen tytön poikaystävä saikin sitten suihkepullon käteen ja pääsi kieltämään myös vanhemman naisen koiraa.

Onneksi Everi ei huutanut koko tuntia vaan kiellot rupesi onneksi toimimaan.

Uutena esteenä meillä oli rengas ja aluksi käytiin läpi vanhoja. Kaikki meni oikein hyvin ja rengaskaan ei "hirvittänyt" Everiä ollenkaan! Kristiina antoi positiivista palautetta meidän suhteesta, kun Everi on niiiiiin onnesta soikeena kun kehun sitä.:) Hyvä me!!

Karpokin oli hieman reippaampi mitä viimeksi. Nyt ei pahemmin murraillut mulle ja esteilläkin oli jo vauhtia eikä lähestynyt niitä arkaillen. Muutamissa esteissä en toiminut apuna, koska Karpo saa ärrihepulin jos juoksen sen perässä.:) Kuka nyt ei saisi.:)

Aika loppui taas ihan kesken ja ensi viikolla yritän saada Santun mukaan, että saisi kuvia treeneistä.

Eilen oli ensimmäinen agitunti Everin kanssa. Oli ihan törkeen kivaa! Siis meillä molemmilla!!

Kristiina (kurssin vetäjä) jakoi meidät pareiksi koirien koon mukaan ja pääsin Nummi-Pusulan Jennin kanssa pariksi.:) Hänellä on siis Espanjanvesikoira uros nimeltä Karpo. Karpo oli tosi pidättyväinen ukkeli. On kuulemma rodunomainen piirre ja sen kanssa nyt sitten yritetään toimia parhaamme mukaan.

Aluksi sidoimme koirat hallin seinällä oleviin pylväisiin ja kokoonnuimme kuuntelemaan Kristiinan esittelyä eri esteistä.

Olin AIVAN varma, että Everi aloittaa järkyttävän huuto/vinku/kiljunta konsertin, mutta ei.....Se istui ihan hiljaa!!! Myös Karpo oli hiljaa mutta muut koirat haukkuivat niin kovaa, että emme ihan kaikkea mitä Kristiina kertoi..:) Kristiina antoi tunnin lopuksi vihkosen missä oli vinkkejä haukkumisen poiskitkemiseen. Siihen on puututtava heti ja olen kyllä ihan samaa mieltä! Olin niin ylpeä Everistä!! Se ei yrittänyt kiskoa muiden koirien luo vaan istui tai makasi odottamassa omaa vuoroaan. Kurkkarin vaihdoin heti aluksi Acun vanhaan niittipantaan ja Everi näytti kieltämättä hieman koomiselta sen kanssa...:)

Aloitettiin harjoitukset Kristiinan johdolla hyppyradasta. (mulla on nää termit vielä vähän hakusessa mutta eiköhän se tästä!). Saimme viime viikolla kotiläksyksi opettaa koira hakemaan herkku lautaselta ja tätä nyt sitten sovellettiin käytännössä.

Vein Everin kanssa namilautasen radan toiseen päähän ja sitten toin Everin Jennille. Menin takaisin toiseen päähän ja menin seisomaan namilautasen taakse. Sanoin Everille opetetun sanan eli ota ja Everi kipitti esteiden yli ja nappasi namin! Kristiina kehui ja laitettiinkin sitten heti esteet maasta alimmalle tasolle ja otettiin neljä toistoa. Kaikki meni ihan nappiin ja Everi oli ihan innoissaan!:) Everi oli keskittynyt tekemiseen 100% ja vain kerran vilkaisi kolmen metrin päässä olevaa koirakkoa, joka suoritti muuria!

Toisena esteenä oli vuorossa umpiputki ja siinä apuohjaajan oli tärkeää päästää koira vain putkeen eikä sen sivuille. Huhuilin pussin suusta Everiä ja houkuttelin ja kannustin. Everi aristeli minuutin verran mutta sitten ryömi läpi! Häntä vaan paukkui pussia vasten kun oli niin hurjaa.:)

Seuraavalla toistolla Everi meni jo nopeammin pussiin ja kolmannella kerralla kiskoi jo niin, että Jenni päästi Everin heti matkaan! Viimeisellä toistolla en nostanut enää pussin toista päätä kokonaan auki ja Everi tuli hienosti läpi!

Tunti olikin sitten siinä.:) Aika meni niiiiiin nopeasti, että huh huh!

Karpon kanssa ehdittiin aloittaa kolmatta estettä mutta sitten loppui aika.

Karpo jännitti melko paljon suorituksia ja lopulta paineistui niin pahoin, että haukkui kaikille ja yritti käydä käteeni kiinni. Hurja ukko!

Odotan ensi keskiviikkoa ihan hulluna! Agi on kivaa!:)

Everiltä otettiin viime viikolla (ke:na)kolme koepalaa kintereistä ja onhan siitäkin taas soppa syntynyt....

Lauantaina irtosi siis siellä luonnetestissä yksi tikki. Ajettiin sieltä sitten Aistin päivystykseen ja uutta tikkiä ei laitettu. Toisaalta ihan jees, koska sitten Everi olisi taas pitänyt rauhoittaa.

Sunnuntaina lähti sitten toisesta jalasta tikki kun Everi kalus jalkaansa. Olen yrittänyt vahtia sitä joka minuutti mutta sillä välin kun kävin vessassa niin oli sitten järsinyt sen irti.. Koipi ja sohva oli taas ihan veressä.

Nyt on sitten pari päivää tullut mätää niistä haavoista ja soitinkin ma:na Taikatassuun ja he olivat sitä mieltä, että hoidetaan paikat nyt avohaavoina. Sain Tiinalta vielä lisäohjeita haavanhoitoon ja nyt näyttää ehkä vähän paremmalle....Mätää/mömmöä kyllä erittyy mutta haavat on onneksi umpeutuneet.

Illalla mennään agiin ja sidon siksi aikaa koivet. Sielä kun päästään niin mennään suoraan huuhtelemaan paikat.

Tikit pitäisi poistaa lauantaina ja silloin saan myös testitulokset. Toivon oikeesti niiiiiiiin paljon, että sieltä olisi jotain löytynyt, ettei tämänkin rumba olisi ollut ihan turha.

Everi on tosi turhautunut kun, ei pääse lenkille Hallin ja Acun kanssa ja kun pääsee pihalle niin heti pitäisi vaan tehdä hätä ja mennä takas sisälle (ja useimmiten vielä suihkun kautta)....

Tänään Everi sitten otti hatkat. Päästin kaikki kolme ulos, kun Halli heräs päikkäreiltä ja ite kiirehdin vessaan. Olin siellä vajaan minuutin ja sillä välin Everi ja Halli oli karannu! VOI PERSE!! Acu istu terassilla ja katteli mua siihen malliin, että hei ne lähti mut huomaatsä mä jäin tähän!!:) Olin kyllä ylpee Acusta, ettei ollu lähteny valkosten humputuksiin.

Everi on "karannu" pari kertaa aikasemminkin, mutta siinä on aina käynyt niin, että Acu on saanu hajun metästä ja lähteny haukkumaan sinne ja Everi on kipittäny perässä. Molemmat on tullu takas, mutta on kyllä saanu muutamia kertoja huudella.

Tää oli siis eka kerta kun Everi lähti yksin. Ei varmasti minkään hajun perään vaan ihan kiusallaan. Otti myös aika rankasti päähän, että Halli oli mennyt myös.

Odottelin sitten 10 min verran pihalla ja huutelin ja sitten rupesin jo oikeesti huolestumaan...Ei risahdustakaan mistään. Pistin sitten ulkovaatteet päälle ja lähettiin Acun kanssa mettään. Acu ei saanu mitään hajua, joten rupesin arvelemaan, että kaksikko on lähtenyt tietä pitkin naapurin tontille. Sit mulla vaan napsahti ja aattelin, että olkoot siellä... Viihdytin sitten Acua ja se nautti kun sai mun huomion kokonaan itelleen.:) Siinä sitten jo ehdin rauhottuakin sen verran, että aattelin että käyn pukemassa etsintäliivit Aculle ja lähetään ottamaan jälkeä tieltä.

Sitten isäni soitti ja sano, että kaksikko oli kuulemma tullu istumaan niiden oven eteen!!!! Voi juma...fiksuja koiria kun tiesivät, että kotiin ei oo tulemista jos karkaa noin...

Nyt ne onkin sitten terästetyllä perushuomioimattomuudella ja kunhan noi Everin kintut vaan kuntoutuu niin sitten loppuu hoitohuomiointikin...

17.10.2009 klo 16.00 aloitimme pelastuskoirille suunnatun luonnetestin.

Olin järjestänyt testipaikaksi Ruduksen aseman ja puitteet olivat hyvät.

Tämä testihän oli siis epävirallinen.

Tuomarina toimi Islantilainen Steinar Gunnarsson. Testi oli tarkoitettu 11-18 kk vanhoille koirille.

Laitan tarkempia tietoja sekä testituloksen sitten samaan tekstiin, kun saan sen vaan käsiini.

Tässä kuitenkin muutamia kuvia testistä.

Steinar ja hänen kaksi avustajaansa. Selkä kameraan päin on Kirsi ja Marjut.

Everi kesti tutkimisen ja kopeloinnin hyvin.

Aloitetaan etsintä-osio.

Everi etsi hyvin, mutta sai miinusta siitä, että keskeytti etsinnän välillä. Plussaa tuli kuitenkin siitä, että palasi aina takaisin ja jatkoi etsintää.

Tässä testattiin maaston vaikeuden vaikutusta. Everille sillä ei ollut vaikutusta (vaikka tikkikin irtosi....).

Viimeisessä osiossa katsottiin miten kova, yllättävä ääni vaikuttaa koiran toimintakykyyn.

Everille sillä ei ollut vaikutusta.

Olen todella ylpeä Everistä! Steinar kehui Everiä ja sanoi, että siitä saisi todella hyvän pelastuskoiran. Sanoi myös, että en saisi pilata Everiä.:)

Steinarhan ei tiennyt, että treenaan Acun kanssa ja että Everi ei edes virallisesti kuulu treeniporukkaamme. Harmi sinänsä, että aloittelijalla saa olla vain yksi koira treenattavana....No mutta meillähän on Everin kanssa agitreenitkin alkanut. Katsotaan mihin suuntaan kallistun sen kanssa.:)

Noniin! Eilen olin sitten kuuntelemassa parin tunnin luennon agilityn alkeiskurssista.

Porukka oli ainakin varsin kirjavaa! Itse olen vähän semmonen ihminen, että päätän melko suoralta kädeltä, että tulenko jonkun kanssa toimeen vai en...No siellä oli pari naista, jotka kuuluivat tähän ei-kategoriaan.:)

Luento pidettiin molemmille ryhmille samaan aikaan, joten voihan se olla, että ne eivät sitten osu meidän kanssa samaan porukkaan. Meitä on siis kuusi koirakkoa per ryhmä. Yhteensä 11 naista ja 1 mies! Rotuina oli mm. kääpiövillakoira, bison havanais, portugalin vesikoira, kääpiö snautseri ja chihu. Eli Everi on siis melkein jättiläinen, kun on isoin koira!:) Porukkaa oli tullut mm Espoosta, Riihimäeltä ja Nummi-Pusulasta.

Luento oli oikein kattava ja luennon vetäjä oli "helppo kuunneltava".

Kaikki olivat ensi kertalaisia ja koirien ikähaitari oli 6 kk- 3-vuotta. Parilla naisella oli lapset mukana ja he miettivät alkeiskurssin ajan ohjaajan valintaa.

Suurimmalla osalla oli kyseessä ensimmäinen koira tai ensimmäinen harrastuskoira. Nummi-Pusulan naisella oli kokemusta koirista 15-vuoden ajalta ja hän vaikutti muutenkin oikein fiksulle ihmiselle! Ollaan myös samassa ryhmässä, joten toivottavasti päästäisiin pariksi!!!

Yksi näistä ensimmäisen koiran omistajista oli ottanut jo sen asenteen, että he tulevat epäonnistumaan..Hirmu fiksu pohja harrastukselle...Hänellä oli tämä 3-vuotias uros (rotua en nyt muista). He olivat joutuneet lopettamaan arkitottiskurssin kesken, koska koiraa oli kuulemma kiinnostanut enemmän hajut kun tekeminen. He olivat käyneet arkitottiksen vuosi sitten...

Chihun omistaja kysyi minulta ja toiselta naiselta ennen kurssin alkua, että mitä koiria meillä on. Vastattiin ja hän totesi, että hänen koiransa ei sitten tule toimeen isojen koirien kanssa. Kuulemma haukkuu niille, koska pelkää niitä.:)

Kolmas ihmetteli kovin sitä, että miksi koirat eivät saa haistella/leikkiä toistensa kanssa kurssilla. Hänen koiransa on kuulemma niin kova leikkimään, että siitä on haittaa keskittymisessä.

No mielenkiinnolla odotan siis ensi viikkoa kun koirat on mukana!

Meillä on Everin kanssa varmasti suurin haaste siinä, että se pitää jättää seinään kiinni odottamaan omaa vuoroaan. Työskentelemme siis pareittain ja toisen koira odottaa aina vuoroaan. Veikkaan, että pientä ulvontaa voi esiintyä.:)

Lauantaina on Everillä pelastuskoirille (11-18 kk vanhoille) suunnattu luonnetesti!! Testaaja on saapunut oikein Islannista asti. Tosi mielenkiintoista nähdä miten Everi suoriutuu.

Käytiin eilen Hallin ja Everin kanssa Tintin, vaavelin ja Caron kanssa pikku lenkillä. Caro on siis Acun äiti.

Lenkki meni oikein kivasti ja sehän olikin Hallin ensimmäinen oikea remmilenkki. Oli kyllä aika haasteellista pitää Everiä ja Hallia kävelemässä mukamas nätisti...Everi sinkoili ja sotkeentu aina Hallin remmiin ja sitten Halli rupes kiljumaan ku panta rupes kuristamaan. Tintti, vaunut ja Caro käveli meijän takana ja Caro näytti aina hampaita jos Everi tai Halli jäi jälkeen...:) Teki kyllä oikein hyvää varsinkin Everille kävellä vieraan koiran kanssa!!

Automatkatkin meni tosi hyvin. Halli nukku suurimman osan ajasta ja ei onneksi edes pissannut autoon, vaikka joutuikin pidättämään kauan.

Käytiin myös Kirsin luona hakemassa voiteet ja Halli sai pällistellä remmissä kun Kirsin koirat meni ohi. Oli siinä ihmettelemistä kun kuusi koiraa tuijotti!:)

Tänään ollaankin sitten touhuttu pihalla ja Halli pääsi ensimmäiselle suihkureissullekkin. Oltiin moikkaamassa naapuria ja koirat kävi sitten juoksemassa pihalammikossa ja mullassa ja savessa ja mudassa ja......Valkkareiden väritys muistutti jo kovasti Acua.:)

Suihku oli positiivinen kokemus. Halli pällisteli tyytyväisenä ja selkeästi tykkäs lämpösestä vedestä. Kuivauskin meni hyvin ja nyt on ihanan rauhallista kun kaikki nukkuu!!

Lähetään illalla Vihdin Yrittäjien kemuihin ja Everi menee naapurille hoitoon. Lupasivat ottaa sen mukaan grillaamaan ja mielenkiinnolla odotan miten paljon Everi pompottaa niitä!:) Halli ja Acu jää sitten kahdestaan kotiin.

Huomenna tuleekin sitten Sina ja koiruudet meille!!JEE! Kiva nähdä miten kaikki tulee juttuun.:)

Eilen treenailitiin Kauhalan ulkoilualueella. Paikalla olivat kaikki meijän ryhmästä ja vierailevana tähtenä Kirsi&Aatos!:)

Ite tykkään tosi paljon siitä treenipaikasta. Vaihtelevaa maastoa ja hyvä parkkipaikka. Koirille se on kyllä melko haasteellinen, koska siellä on tosi paljon hajuja.

Aculla otettiin nyt käteenkoskemisen vahvistamista ja se meni ihan hyvin. Vähän oli sellasta häröilyä ja kierroksille menemistä mutta oon kuitenkin tyytyväinen! Vahvistusta jatketaan nyt seuraavat pari viikkoa sitten vasta ruvetaan pidentämään matkaa. Huomasin muuten, että kun mulla oli hanskat kädessä aristeli Acu hieman koskemista! Olisi tietenkin pitänyt muistaa kesälläkin treenata välillä hanskat kädessä....Acu selkeästi tietää mitä sen pitäisi tehdä, mutta välillä ei sitten kuitenkaan suorita ketjua loppuun..Ei sinänsä ole vittuilua mutta pientä keljuilua kuitenkin. En nyt kuitenkaan aijo stressata siitä, koska suurimman osan ajasta tekee sen kuitenkin niin miten pitää. Vahvistamisella saadaan tekemisestä takuulla varmempaa ja "rutiininomaista", mikä on hyvä Aculle.

Kirsi kehui kovasti meijän ryhmää ja sitä miten ollaan edistytty! Niin ihmiset kun koiratkin. Oli tosi kiva saada kehuja!:)

Ainiin, alkutottikset meni hyvin Aculta. Pystyi istumaan selkä muihin koiriin päin ja paikalla olot sujui kympillä vaikka muita koiria kulki ohi. Aculla on selkeästi helpompi toimia kun näytän, että luotan siihen. Jos olen epävarma, niin on 90% varmaa, että Acu lähtee häröilemään tai ei toimi niin kun se osaisi. HYVÄ MINÄ ja mun itseluottamus!:)

Ensi viikon treenit jää väliin Acun osalta mutta aattelin ottaa Hallin kattomaan ihmisiä ja koiria.

Autokaupoilla kiertely meni oikein mallikkaasti!! Halli ei siis ole kertaakaan voinut pahoin ja nytkään ei edes kuolannut. Pientä huutoa ilmeni alku matkasta, varsinkin silloin kun pysähdyttiin tai hiljennettiin. Otin Hallin pisulle yhdelle parkkipaikalle, mutta se olikin jo ehtinyt lirauttaa autoon.:( Veikkaan, että Acu ei ole mielissään pissalta haisevasta kontista kun kohta lähdetään treeneihin!

Otin tietenkin Hallin myös ihastelemaan autoja ja remmikäytös meni oikein mukavasti. Hieman aristeli vanin ääniä ja ei halunnut tulla viereen tutustumaan. Autokauppiaan se hurmasi mutta kaupat jäi silti autosta tekemättä.:) Kauppias kyllä katto mua hieman kieroon, kun oltiin lähössä  koeajolle ja lähdin viemään Hallia omaan autoon odottamaan. Halli meinaan piti sellasta pienen porsaan kiljuntaa, kun pisti niin hanttiin lähtöä!! Kiskoin sitten huutavaa Hallia pitkin parkkipaikkaa ja onneksi se sitten muutaman metrin jälkeen hoksasi (taas), että on mukavempi kävellä mamman kanssa jos kulkee kiltisti remmin mukana!:) Kauppias ei näyttänyt ymmärtävän, että miksi "kidutan" niin ihanaa koiranpentua!:)

No mutta nyt treenailemaan Acun kanssa!

Käytiin taas Everin kanssa Klaukkalassa lenkillä. Sisko oli tällä kertaa mukana ilman lapsia. Lähettiin lenkille kuuden jälkeen joka oli selkeästi oikein hyvä aika, koska koiria oli liikenteessä tosi paljon! Ohitukset meni ihan suht ok. Pientä mörköilyä oli kyllä havaittavissa. Olin tosi yllättyny miten monella on remmikäytösongelmia....Suurin osa koirista yritti puskea väkisin meijän luokse, mutta onneksi olivat niin pieniä, että omistajat saivat nyppästyä ne pois. Everillä oli muutaman kerran leijonanharja pystyssä, mutta ei siis murinaa tai kiskomista tms...Toi olikin enismmäinen kerta kun nähtiin n.15 koiraa peräkkäin!:)

Inhottavin tilanne sattu lenkin lopulla. Näin edessäni kultasennoutajan ja naisen joka seiso liinan toisessa päässä. Koira oli paskalla melkein autotiellä ja mamma seiso siis kävelytiellä. Meitä ennen parin ohitti pari terrieriä ja luulin, että ne tunti toisensa kun koirat tervehti toisiaan ja naiset jutteli jotain. Ihmettelin sitte, kun kultsi ja mamma jäi vaan seisomaan paikalleen ja terrierit omistajineen jatko matkaa. Kun päästiin lähemmäs niin näin kultsin ilmeestä, että se tulee "päälle"....Sanoin siskolle, että väistää hieman, että saan suojeltua Everiä. Ja niinhän siinä sitten kävi. Kultsi loikkasi autotien vierestä suoraan meijän luo ja puski Everin pyllylle. Murisin (mullahan ei purkkia ole lenkeillä mukana), mutta kultsi ei reagoinut millään tavalla...Karjasin sille sitten, että häivy ja huitsin ilmaan kädellä. Sitten se peräänty ja Everi oli maastoutuneena mun jaloissa ja häntä koipien välissä....:( Sitten huomasin, että se piski oli avustuskoira ja se mamma oli näkövammanen!!! Ei jeesus mitä porukkaa....Kuulin vaan kun nainen sitten rupesi mussuttamaan kultsille, että ei sitä tolleen saa mennä.....No onneksi en ollu Acun kanssa...Siitä ois tullu ruumiita!

Näin tosiaan jo kaukaa kultsin eleistä, että se on tulossa...Mun mielestä on täysin vastuutonta näkövammasen pitää tollasta koiraa liinassa! Ei siis remmissä tai flexissä vaan semmosessa 20 metriä pitkässä liinassa!! Tai ylipäätään tietääkseni avustuskoirien pitäisi olla niin hyvin koulutettu, etteivät ne reagoi ulkoisiin ärsykkeisiin, eikä ainakaan normilenkillä muihin koiriin....:)

Tänään Halli pääsee autoajelulle! Sen kauluri on mennyt halki, joten lähetään Taikatassuun hakemaan uus. Mennään samalla sitten taas autokaupoille. Everi ja Acu saa jäädä kotiin ja illalla onkin Acun treenit.

Eilen taas treenailtiin ja paikalla oli koko meijän ryhmä!:) Viime kerralla oli mun lisäksi jäänyt treenit väliin myös muilta paitsi Seijalta ja Veteltä.:) Minna oli siis saanut pitää oikein yksityistreenit.

Eilen olikin ensimmäinen kerta kun tuli kunnolla pimeää..HUI! En tykkää yhtään kökkiä maalimiehenä pimeässä metässä...:(

Ennen treenejä kävin hakemassa Katjan ja Allin kyytiin. Hieman mietin, että mitä Acu sanoo ja matka meni oikeastaan tosi hyvin. Päästiin parkkipaikalta parikymmentä metriä kun Acu sai räyhän ja veikkaan 98% varmuudella, että Alli oli käynyt murisemassa Aculle häkin aukosta...Allilla meinaan on tapana murrailla muille koirille. Tilanne kuitenkin rauhottu nopeesti ja paluumatkalla molemmat nukku tyytyväisinä. Treenin ajaksi pyysin Katjaa laittamaan Allin kuitenkin toiseen autoon, koska ihan kahdestaan en halunnut Acua ja Allia jättää....

Treenit meni meijän osalta oikein kivasti! Hirmunen ryske vaan kävi kun Acu veti hämärässä metässä. Pitäs jollain tavalla saada vähän sitä sen vauhtia pienemmäksi ettei satu vahinkoja...Huono vaan tässä vaiheessa ruveta sitä opettamaan! Käteenkoskemista vahvistetaan edelleen, koska se ei toimi 110% varmuudella.

Eilen teemana oli erilaiset maalimiehet. Minnalla oli mukana sattari ja pressu. Kun näin pressun sanoin heti porukalle, että Acu käy sitten AINA merkkaamassa kaikki pressut....yhessä sitten naurettiin, että kuka saa kunnia mennä ensimmäiseksi maalimieheksi ja kietoutua pressuun.:) Minna sitten uhrautu ja ei Acu noteerannu pressua merkkaustarkotuksella. Huomasi kyllä, että se hieman ihmetteli, että miksi nää immeiset on piilossa pressun takana, sisällä tai miksi pressu on jalkojen päällä. Etsinnän jälkeen Acu sitten meinasi merkata pressun mutta muutti onneksi mieltään.:)

Vette pelkäsi kiinni olevaa sateenvarjoa mutta pressuun ei sitten taas reagoinut mitenkään...Kummallinen koira!

Alli oli aika kuutamolla ja sen kanssa Katjan pitää ottaa paljon helppoja toistoja. Alli onkin vasta alottanu, joten pressu ei käytetty muuten kun, että se oli maalimiehellä mukana kahisemassa.

Viti ja Rilla oli aika kierroksilla...:) Kumpikaan ei reagoinut pressuun, mutta jonkin verran sateenvarjoon.

Ensi kuu ollan vielä metsässä ja sitten marraskuu menee Veikkolassa ja Joulukuu Kökkelissä. Päästään sitten katsomaan miten Acun kanssa sujuu harkat taajamassa!:)

Lauantaina oli siis ohjelmassa mun järjestämät yhteistreenit. Paikalla olivat: Minna&Rilla, Seija&Vette, Elli&Rocky, Marjut&Hiski, Katja&Alli ja minä, Santtu, Acu ja Everi. Olin saanut Ruduksen aseman meille käyttöön ja olikin kiva käydä treenaamassa uudessa paikassa. Ainut pieni miinuspuoli oli se, että lauantaisin aseman vieressä pidetään aina offroad autojen harjoitukset...Enhän mä tietenkään sitä tiennyt....No Santulla oli ainakin katseltavaa.:)

Aculla meni alkutottikset taas tosi hyvin ja pyysin Santtua ottamaan myös Everin autosta. Everi käyttäytyi huonommin mitä Acu! Se ulvo ja kisko remmissä...Toisaalta Santtu ei ole tainnut käydä Everin kanssa kertaakaan esim. remmilenkillä...:) Itse treenit meni sitten taas paremmin Everiltä mitä Aculta. Acu väsyi tosi nopeasti ja se oli vähän haluton...Veikkaan, että johtuu ihan Hallin tulosta. Everi taas toimi oikein hyvin! Yhden kerran meinasi lähteä omille teilleen, kun oli löytänyt maalimiehen. Hihkaisin sitten vaan, että hei ukkeli mihis matka ja se käänty ympäri ja tuli koskemaan käteen.:) Everiä ei siis tarvitse käskeä toisin kun Acua.

Tämän päivän treenit jää (taas) väliin...Santtu joutuu jäämään ylitöihin ja se oli luvannu viedä Everin lekuriin. Ei nyt siis ehdikkään viedä, joten joudun ite menemään. Toisaalta pääsen samalla käymään kaupassa ja tuleepahan ostettua "oikeat" ruokatarvikkeet.:)

Eilen oli siis ympäristöharjoituksen vuoro. Paikalla olivat Minna&Rilla, Joonas&Viti, Seija&Vette, Katja&Alli sekä toisesta ryhmästä Marjut&Hiski.

Kuulin Hiskin tulosta vasta maanantaina ja olin aika varma, että treenit jää mun ja Acun osalta väliin. Hiski on siis 4-vuotias huskyn ja landreesinsekoitus ja varsinainen äijä!:) Tosi komea ja ihana koira, iso kun mikä!! Soiteltiin sitten Marjutin kanssa maanantaina ja tehtiin sotasuunnitelma. Päädyttiin siihen, että Acu käy vapaana tapaamassa Hiskiä ja katsotaan miten käy. Yleensähän Aculla ei ole mitään ongelmia vieraita koiria kohtaan jos se on vapaana.

Päästin Acun autosta ja se vilkaisi Hiskiä ja lähti sitten touhottamaan omiaan. Ajattelin, että no johan meni helposti. No siinä vaiheessa kun Acu sitten lähti haistelemaan Hiskiä älähti Hiski ja sittenhän Aculla paloin pinna. Ottivat yhteen ja käskin Acun pois. Totteli täysin ja laitoin sille liivit päälle. Koirat ottivat vielä toistamiseen yhteen mutta päätin sitten kuitenkin lähteä treeneihin mukaan. Yhteenotot ei olleet siis mitään verisiä kamppailuja vaan enemmänkin tekivät selväksi, että hei mä ei sitten tykkää susta ja enkä mä susta.:)

Treenin aiheena oli siis kimppalenkki. Acuhan ei ole koskaan käynyt kimpplenkillä, paitsi tuttujen koirien kanssa. Ja remmilenkillä metsässä hmmmhmm....no ehkä joskus pentuna.:)

Lähdettiin jonomuodostelmassa rämpimään metsään ja Minna oli tehnyt sinne tehtävärasteja, jotka piti suorittaa samalla. Siellä oli mm. siltojen ja ojien ylitystä, kielekkeeltä hyppäämistä ja laskeutumista sekä evästaukoja jolloin tärkeintä oli totuttaa koirat olemaan paikallaan, toistensa seurassa.

Mä en pysty sanoin kuvailemaan miten ylpeä olin Acusta!! Se ei hyökkinyt, murissut eikä ollut karvat pystyssä kertaakaan lenkin aikana!!! Rilla, Viti ja Vette sai ohitella Acun ihan rauhassa. Alliin Acu suhtautu hieman kyylämäisesti. Alli olikin ainut joka murisi siellä. Hiskin kanssakin meni ne pysähdykset tosi hyvin. Ei tietenkään oltu vieressä mutta hyvällä näköetäisyydellä kuitenkin. Itseäni hieman harmitti, että muut tuntuivat olleen varma, että Aculla ei ole mitään ongelmia lenkillä. Itse en todellakaan ollut varma koska räyhä ja muut paskamainen käytös on ollut kuitenkin niin vahvasti Aculla päässä. Kaikki ne joilla on oikeasti ollut ongelmia oman koiran kanssa tietävät kyllä miten ISO saavutus on se, että koira pystyy kävelemään remmissä muiden koirien kanssa, ilman että syö niitä tai omistajaansa.:) Vai mitä!!:) Ensimmäinen laatimani tavoite on siis saavutettu!! HYVÄ ME!!!!

Lopussa käveltiin vielä ulkoilualueen lenkkipolkua parisen kilometriä ja siellä Acu oli selkeästi varautuneempi. Oli tullut jo pimeääkin ja haistoi, että tultiin ihmisten ilmoille. Muita koiria ei kuitenkaan tullut vastaan ja se oli hyvä!!:) Acu ei vielä olisi pystynyt ohittamaan täysin vieraita koiria. Käytiin vielä huvimajassa istumassa ja pidettiin loppupalaveri. Ainiin! Ennen loppupalaveria piti vielä tehdä Minnan laatima temppu. Koiran piti seisoa ja itse piti mennä sen mahan alta. Me saatiin Acun kanssa tempusta täys kymppi. No sehän on selvä, Acuhan vaan tykkää, että alistun sille.:) Ilmoitinkin, että en tee temppua kun tämän kerran elämässäni. Acu oli hetken aikaa sen jälkeen vähän kierroksilla mutta rauhottu kuitenkin hyvin ja nyt onkin nukkunut kun tukki vielä tämänkin aamun.:) Lenkki kesti kaikenkaikkiaan kolme tuntia! Olin itekkin ihan puhki kun oon vielä puoliksi toipilaana...

Lauantaina on sitten mun järkkäämät yhteistreenit Kulmakorven Ruduksella! Aculla ja Everillä on kotietu.:)

Otettiin Aculle ja Everille muutamia ilmaisuja tontilla.

Acu pääsi vanhemman oikeudella ensiksi ja Everi jäi sisälle huutamaan. Santtu toimi maalimiehenä ja Acu oli vähän sitä mieltä, että miksi mun pitäs pappa käydä tuolta piilosta etsimässä... Käteenkoskeminen meni tokalla ja kolmannella kerralla hyvin mutta eka oli oikeata taistelua. Meillä on metsässä niiiiiiin paljon hirvikärpäsiä, että sinne ei oo mitään intoa mennä! Siksi oltiin ihan pihapiirissä mikä tietenkin tuttuna alueena vaikuttaa Acun toimintaa. Se on aina vähän "laiska" tekemään, mutta mun mielestä on tärkeää treenata myös tutussa paikassa. Eihän sitä koskaa tiedä jos pappa vaikka oikeasti katoaa pihalle.:)

Everi meni AIVAN pyörryksiin kun päästin sen sitten ulos ja laitoin liivit päälle. Mun täytyy kyllä hankkia joku kuvausväline, että saan laitettua tänne videonpätkiä meijän treeneistä!:) Everi oli selkeästi vaklannut Acua, koska kun löysi Santun ekasta piilosta lähti suoraan mun luokse ja koski kuonolla käteen!:) En siis ole opettanut sille mitään käteenkoskemiseen viittaavaa, joten se tuli sitten ihan luonnostaan. Aivan mahtava homma! Kaksi seuraavaa ilmasua otettiin sitten remmissä ja se teki Everille ihan hyvää. Tähän asti se on päässyt vapaana etsimään, mutta nyt siis joutui keskittymään hajun saamiseen. Everiä on helpompi lukea mitä Acua. Johtuu ehkä Everin valtavista korvista, jotka kyllä paljastavat kun se on saanut hajun.:) Kolmannella kerralla Everi jäi Santun luokse istumaan ja näki kun sen aivot raksutti ja se yritti miettiä, että mitä mun pitäs nyt oikein tehä. Kävelin itse hieman poispäin ja kohta Everi sitten jo juoksikin koskemaan käteen! Se oli selkeästi sen ensimmäinen omatoiminen ongelmanratkaisu ja jotain loksahti nyt paikoilleen!:) Neljäs ilmasu meni myös nappiin, mutta oli ehkä hieman liikaa, koska Everi oli jo tosi väsynyt. En tietenkään ollut ottanut huomioon, että se väsyy nopeammin mitä Acu. Pääasia on kuitenkin, että lopetettiin onnistuneeseen suoritukseen!!

Hip Hei, että oli kiva iltapäivä!

Lähdettiin Everin kanssa ensimmäistä kertaa oikeaan väenpaljouteen kun kävimme venemessuilla Lauttasaaressa!!

Jätettiin auto kauemmas parkkiin, että päästiin tekemään oikein kaupunkilenkki. En edes muista koska Everi viimeksi olisi ollut remmilenkillä...varmaan joskus alkuvuodesta.:) No reissu meni TOSI hyvin. Everi oli huumaantunu kaikista tuoksuista ja ei edes huomannu kaahaavia autoja kun kulki vaan kuono tiiviisti pusikoissa ja valotolpissa.

Itse messualueella Everi keräsi varmasti yhtä paljon huomiota kun itse veneet.:) Olin "aika" ylpeä! *röyhistää rintaansa*!

Everi käveli tosi nätisti remmissä, ei kiskomista, poukkoulua tms. häröilyä. Laiturit joihin veneet oli kiinnitetty oli kapeita ja vielä kun otti huomioon sen ihmismäärän niin uskomatonta miten nätisti Everi meni. Muutaman ihmisen luo kuono vei väkisin, mutta sellaista sattuu.:) Lapset ja lastenvaunut saivat Everin ilmeen kirkastumaan ja muutama lapsiperhe tulikin moikkaamaan Everiä. Everi oli niiiiiin otettu!:)

No niin!

Nyt on treenikausi avattu virallisesti Acun osalta! Hieman jännitin alkuun tuota paikkaa kun tarkoitus oli treffata Masalan asemalla = muitakin koiria.

Käytiin asemalla ja lähdetiin sitten oman ryhmän kanssa kehän toiselle puolelle pitämään mettätreenit. Meidän ryhmän viralliset ympäristötreenit alkaa vasta marraskuussa.

Meidän uusi ryhmä koostuu nykyään Minnasta (+Rilla), Seijasta (+Vette), Joonaksesta (+Viti) sekä Katjasta, jolla ei vielä ole koiraa. Henna (+Marski) on siis vaihtanut toiseen ryhmään ja Tiina-Leena (+Turre) on tauolla.

Laitettiin autot parkkiin ja ihmettelin miksi Minna on ihan paniikissa....Tuli hengästyneenä mun luo ja rupes selittämään jotain, että Acu meinas tippua autosta!!! Mä ihmettelin hirveesti ja sitten huomasin, että totta tosiaan: pakun toinen takaovi oli raollaan ja Acu kurkisti sieltä ulos! HUI! Ovi oli kuulemma auennut kun oltiin käännytty kehältä pois ja Acun toinen  takajalka oli jo roikkunut ulkona. En käsitä miten se on voinut aueta!! No onneksi koira pysy kyydissä ja kaikki muutenkin hyvin.:)

Päätin jo kesällä, että kun treenit alkaa niin otan Acun suoraan muiden koirien seuraan alkutottikseen ja niin teinkin. Olin oikeesti tosi yllättynyt, että Acu ei reagoinut oikeastaan mitenkään Vitiin ja Rillaan (Seija tuli treeneihin vasta myöhemmin). Olikohan autosta putoaminen aiheuttanut sille trauman vai mistä lie johtui...No ruvettiin sitten kiertämään ympyrää koirien kanssa ja otettiin paikallaoloa yms. Noin puolessa välissä huomasin, että Acu alkoi kyyläämään Vitiä. Kun päästiin Vitin kohdalle nosti Acu hännän taivaaseen ja haukahti muutaman kerran (ei siis ollut missään määrin vanhanmallinen räyhä). Samalla kiskaisi itseään eteenpäin ja meidän uudet liivit petti.:) Sekunninmurto-osan ajattelin, että lähteekö Acu Vitin päälle, mutta eipä lähtenyt. Hölmistyneenä katteli mua kun seisoin remmi kädessä ja tuli sitten kutsusta sivulle.:)JEEEE!!! Ei sitten muuta kun sidoin remmin liivien ehjään kohtaan ja jatkettiin tottista. Mulla ois ollut myös kurkkari mukana, mutta en halunnut laittaa sitä Aculle kun liivit on nyt iskostaneet sen päähän mukavan tekemisen.

Vitiä Acu ei ole nähnyt aiemmin (muuta kun autosta) ja Rillan kanssa ne tosiaan tapasi kerran kesän aikana mökillä. Oon kyllä superhelpottunu, että kausi alkoi juuri niin kun olin toivonutkin!!!

Laitettiin koirat autoon ja yksitellen otettiin sitten vielä muutama ilmaisu. Aculla meni nekin hyvin. Vähän alkujäykkyyttä oli, mutta suoritti kaiken kuitenkin kunnialla loppuun. Normaalisti Acu on ollut toisten koirien kohtaamisen jälkeen niin kierroksilla ettei ole voinut keskittyä mihinkään, mutta nyt oli innokas vaan treenaamaan. HYVÄ ME!

Ajettiin vielä takaisin asemalla missä muut oli treenaamassa ja otin siellä vielä Acun kanssa tottista. Niki oli Inarin kanssa parkkiksella, mutta Acu vain vilkaisi sitä. Muut otti sitten vielä rivissä maahanmenot ja muut jutut, mutta laitoin Acun autoon sulattamaan illan tapahtumia.:) Autoräyhäkin oli muuten vähentynyt 80%!

Everi oli sitten himassa treenaillut Santun kanssa ja oli ollut kuulemma TOSI innokas.:) Everin uusin temppu on päivää-sana, jolloin antaa tassun käteen.:) Maahanmenoa ei osaa vieläkään ja se on nyt seuraava "ongelma" johon paneudutaan. Tänään olis tarkotus ottaa pihalla sitten parit ilmasut molempien kanssa. Eilen sato niiiiiin paljon ettei kukaan meistä halunnu lähteä pihalla.:) Ei edes Everi ja se tarkoittaa silloin, että vettä tulee oikeasti paljon!:)

Tiistain treenit pidettiin siikajärvellä klo 18.30 alkaen.

Paikalla olivat Minna&Rilla, Joonas&Viti, Henna, Tommi&Marski, Seija&Vette, Tiina-Leena&Turre sekä minä&Acu. Lisäksi mukana oli tutustuja Timo (vihi-miehiä).

Meillä on ollut viime aikoina aikamoista hässäkkää järjestön sisällä ja mm. puheenjohtaja on eronnut tehtävästään...Pointti oli vielä n. kuukausi sitten, että emme ota mukaan enää tutustujia koirineen ja itselleni jäi ainakin hieman epäselväksi onko Timo tulossa mukaan vain ihmisenä vai myös koiran kanssa..

Niistä ajatuksistani kerron kuitenkin myöhemmin yleisellä osastolla.:)

Eli treenit alkoivat Vitillä ja Vitillähän on ilmaisuna hyppy. Olin itse heti maalissa ja Vitihän antoi mulle pusun silmään.:) Eli hyppy siis toimii, mutta sekä ohjaajalle, että maalimiehelle.........No otettiin sitten vielä uudestaan ja kyllähän se australianpaimenkoira hyppää korkealle, vaikka ikää ei vielä ole edes 1v.:) Minna piti sitten "tehotreenin" heillle ja me muut odottelimme sen ajan.

No seuraavaksi ilmoitin Acun ja Acuhan oli saanut jo SIKARÄYHÄN autosta kun tultiin edes parkkiin. Eka kerta, kun käytin purkkia sen hiljentämiseen treeneissä....Vittu, että vitutti! Kaikki muut koirat on ottamassa kontaktiharjotuksia ulkona ja me ajetaan pienelle hiekkapläntille pakun kanssa ja Acu on täysin valmis tappamaan kaikki! Siis autosta käsin...

Kontaktiharjotus kesti about 10 min. sen jälkeen, kun oltiin saavuttu ja vaikka koirat kulki auton ohi, jouduin VAIN kerran käydä komentamassa Acua(siis ILMAN purkkia). Ja onneksi räyhä loppui siihen.

No Acu tosiaan odotteli autossa, kunnes Vitin treenit oli suoritettu ja sitten hain koiruuden...

Olin jo etukäteen varautunut siihen, että käteen koskeminen ei suju ja eihän se sujunutkaan..Ei sujunut oikeastaan mikään mukaan. Miltei kolmen viikon treenitauko näkyi ja Acu oli "uusi-Acu" Minnan mielestä. Acun käytös oli aika "keskarimeininkiä"... Totteli paikallaolon hyvin, mutta etsi-käskyn jälkeen maalimiehen paikallistamisen jälkeen lähti nuuhkuttaa omia hajujaan ja huiteli omiaan..

Luoksetuloa totteli ja otettiin sitten aina uudestaan ilmaisu, eli lopulta "pakotettiin" tekemään Acu se, minkä osaa. Välimatkat lyhennettiin ja lopulta Acu teki ilmaisut. Ihan itseäni saan syyttää takapakista..Acu oli reilu 2 vk. kipee, jolloin ei voinut treenata mutta kuitenkin...Henna on päässyt ohitse ja se ottaa päähän!!

Hennalla&Marskilla meni ihan nappiin.:)

Seijalla ja Vetellä oli "hieman" ongelmia.:)

Tiina-Leena&Turre selviytyi mielestäni suht. hyvin. Itse olin taas maalissa ja kyllähän semmonen pieni ja pikkurinen cainikin hyppää oikein korkealle!:)

Ensi viikolla on yhteistreenit Siuntiossa!

Lup:in Inari on luvannut pitää hallittavuustreenejä läpi kesän ja osallistuin ensimmäisiin treeneihin Everin kanssa. Treenit pidettiin Kirkkonummen asemalla klo 18.00 alkaen.

Paikalla oli Inarin koirat Niki ja ihana Eemeli!! Eemeli on beaceronin pentu ja se oli ihan syötävän söpö!!Ihan kun Acu pienenä!! Lisäksi treenailemassa oli Elli Rockyn kanssa.

Everihän meni ihan sekasin kun pääsi pitkästä aikaa treeneihin mukaan...:) Hirmuinen säntäily ja keskittyminen oli aika vaikeaa. Onneksi sitten alkuinnostuksen jälkeen alkoi meno rauhottua ja sitten lähettiin tutustumaan kirkkonummen keskustaan. Nähtiin paljon ihmisiä, autoja, polkupyöriä, skeittareita ja mäiskärin tuoksut sai Everin nuuhkimaan autuaasti.:) Käveltiin kaupan ohi, jossa oli ne perinteiset automaattiovet ja heti kun ne aukesivat ajatteli Everi, että aha, tonnehan me mennään sitten myös. On siis todella rohkea eikä tunnu aristelevan muuta kun autoja jos ne menevät läheltä.

Reilu tunti käveltiin ja lopuksi otettiin parkkipaikalla tervehtimisharjotuksia, jotka meni tosi hyvin (siis siihen nähden, että ei olla harjoteltu niitä kertaakaan!). Muutaman kerran Everi rupesi haistelemaan Inarin kättä, mutta ymmärsi pian mikä oli jutun juoni. Sivulletuloa ja maahanmenoa on nyt pakko ruveta harjottelemaan urakalla....

Automatkatkin menee nykyään todella mallikkaasti ja Everi jopa hyppää itse autoon eikä ole enää oksentanut tai kuolannut.:)

Tarkotus on nyt Everin kanssa käydä kaikissa ympäristöharjotuksissa mihin vain aikataulun myötä pääsemme. Acun kanssa aloitetaan Inarin johdolla yksilötreenit joissa Niki ja Eemeli toimivat häiriökoirina.

Varsinaiset treenithän jäävät kesätauolle kesäkuun alusta.

Eilen pidettiin treenit täällä meillä ja paikalla olivat: Minna&Rilla, Henna, Tommi&Marski, Joonas&Viti, Seija&Vette, Tiina-Leena&Turre sekä Sandy joka on yhdistyksemme entinen jäsen.

Aluksi otettiin kaikki koirat pihalle ja otettiin kontaktiharjoituksia. Acu oli aika kierroksilla, mutta ei agressiivisella tavalla. Haukkui, vinkui, mourusi, piippasi ja kiskoi valjaissa, mutta koska kolinapurkkia en treeneissä käytä, jouduin keksimään muita juttuja joilla Acu sai rauhoittumaan. Aculle oli kyllä selkeästi liikaa se, että vieraita koiria oli 5 kappaletta ja oltiin vielä tosi lähellä niitä. Itselleni tuli muutaman sekunnin mittainen uskonpuute, kun ajattelin, että jos Acu oikeasti haluaisi lähteä muiden koirien luo, ei mulla olisi ollut mitään mahiksia estää sitä....Kokosin itteni ja luotin Acuun ja lopulta se rupesi rauhoittumaan ja otti kontaktia ja meni maahan yms. käskyt. Pienistä edistymisistä on hyvä jatkaa!

Pidettiin treenit ihan tässä pihapiirissä, koska pimeä tulee jo 19.30 tai no voiko sanoa jo! Ihanaa kun on niinkin pitkään valoisaa.:) Ensimmäisenä otettiin Turre ja Turren kanssa otettiin ilmaisun vahvistamista. Turren ilmaisuna on hyppy Tiinan jalkaa vasten ne meni suht okei. Minna mainitsikin, että tälläinen pihapiiri on todella vaativa ympäristö aloitteleville koirille, joten yhdellä jos toisella oli hieman ongelmia keskittymisessä.

Seuraavana oli Marskin vuoro ja Marski veti tosi hyvin!:) Itseäni hieman hymyilytti Hennan kommentti, että heidän suhteensa Marskiin on parantunut, koska käyvät nykyään säännöllisesti koirapuistossa.:) Marskilla on ilmaisuna käteen koskeminen eli sama mikä meillä Acun kanssa. Hennahan käyttää Marskille nykyään palkkana sapuskaa eikä leluja, joten uskon, että senkin takia motivaatio on parantunut.

Sitten oli vuorossa Minna Rillansa kanssa. Minnalla oli "hieman" huono päivä ja en ole ikinä nähnyt Minnan "karjuvan" Rillalle miten eilen teki. Minna jaksaakin aina muistuttaa meitä, että älkää tehkö niin miten itse teen vaan niin miten sanon. Se piti kyllä eilen paikkansa.:) No Minnan tuuleen oli kyllä syynsä...Ensi viikolla meillä ei ole virallisia treenejä vaan Lup-ilta, jossa käydään läpi kaikenlaisia asioita. Minna varoitteli meitä, että siellä saattaa syttyä sota ja tiettyjen kouluttajien tapoja on kritisoitu yms...Aika ihmeellistä ettei asioista voi puhua suoraan sille ihmiselle joka jostain syystä ottaa päähään vaan laittaa sitten viestiä menemään muille ja manailee sitten "yksinään".....

No palataan treeneihin, eli seuraavana oli vuorossa Viti. Vitihän oli kuin eri koira, joten hoidossa ollut toinen koira oli ilmiselvästi lähtenyt pois ja Viti pääsi taas toteuttamaan itseään. Myös Vitillä oli hieman vaikeata ymmärtää piha-alueella tapahtuvaa etsintää, mutta onnistuneeseen suoritukseen saatiin lopetettua.

Sitten oli vuorossa Vette ja Vette oli muuttunut todella paljon! Oli ilo nähdä, ettei pelännyt ihmisiä ja nautti työn tekemisestä!! Seijalle itselleen kävi aika paha vahinko...Seijalla on viime vuoden puolella mennyt polvilumpio ihan rikki ja se on nyt täynnä rautaa yms. korjaukseen tarkoitettua matskua...No Seija sitten kaatui selälleen tossa meijän tiellä ja jalka kipeytyi pahasti. Hän sanoi heti kaatumisen jälkeen, että hänen täytyy mennä autoon istumaan ja katsomaan onko raudat tulleen ulos...HUI!!! No ei onneksi ollut tullut, mutta lumpio oli mennyt paikoiltaan....Tosi paska juttu....

Viimeisenä oli sitten vuorossa Acu ja otettiin Acu vikana myös sen takia, koska en halunnut käyttää Aculle alapihaa. Maalimiehet sijoittuivat yläpihalla ja metsän reunaan ja Acu veti ihan älyttömän hyvin! Oon tosi tyytyväinen miten paljon ollaan edistytty siitä kun aloitettiin treenaaminen!:) Pari viimeisen ilmaisun aikana Acu alkoi selkeästi väsymään, mutta Minna halusi tarkoituksella ottaa vielä ne kaksi viimeistä, ettei Acu opi siihen, että pääsee helpolla. Acu ei härkkinyt maalimiehiä ja käteenkoskeminen ja maalimiehen luoksejääminen sujuivat tosi hyvin! Jälleen kerran: HYVÄ ME!!!:) Ja saihan Acu taas kehuja ulkonäöstä ja hyvästä käytöksestä!!

Tosiaan ens viikolla ei ole virallisia treenejä, mutta kirjoittelen taas kun ollaan treenattu!

Tänään treenattiin Inarin kanssa meillä ja hauskaa oli! Alunperin treenit piti järjestää Inarin luona, mutta meijän autosta meni vaihdelaatikko, joten oon nyt sitten motissa täällä kotona...:(

Päästettiin ekaksi Acu ja Niki purkamaan pahimmat "höyryt" vapaana. Acuhan ei ole nähnyt vieraita koiria piiiitkään aikaan, mutta hyvin otti Nikin vastaan.:) Pientä jännitystä oli aluksi, mutta nopeasti tilanne "rauhottui". Päästin sitten myös Everin mukaan leikkiin ja se teki Everille oikein hyvää!! Everi ei ole touhunnut vapaana muiden koirien kanssa, kun viimeksi viime vuoden puolella! Niin no pentutapaamisessa tietenkin, mutta ei siis aikuisten koirien kanssa.

Laitoin Everin sisälle ja otin Aculle valjaat ja hihnan. Otettiin hallittavuutta ja kontaktia Nikin läsnäollessa ja ihan suht hyvin meni. Ei siis ainakaan ollut mitään rähinään viittaavaa, mutta Acun oli aika vaikea keskittyä. Piti ottaa todella lyhyitä pätkiä, jotta sai onnistuneita suorituksia, mutta onnistuminen on ehdottomasti pääasia!!!!

Otettiin Aculle myös pari ilmaisua ja ne nyt meni taas vähän silleen ja tälleen. Osa syy oli varmasti se, että Acu oli todella väsynyt Nikin tapaamisen jälkeen. Toinen syy oli se, että ensimmäisen piilon vierestä mihin Inari meni löytyi tennispallo, jota Acu oli ettiny koko eilisen päivän! Eli keskittyminen hieman harhaantui ja huomasin pallo asian vasta kolmannella ilmaisulla. No annoin pallon sitten Inarille ja vika ilmaisu menikin sitten paremmin ja palkaksi Acu sai pallon. Se oli kyllä tosi hämääntyny, kun ei saanutkaan lihapullaa.:) Acu ei edes jaksanut leikkiä pallolla vaan pisti maaten hankeen, joten siitäkin huomasi Acun olevan puhki.

Laitoin Acun sisälle ja toimin Inarille ja Nikille avustajana kosketuskeppi- ja hiirimatto-treenissä. Myöskään Niki ei ollut parhaassa vedossa ja sille ei edes otettu ilmaisuita vaan ainoastaan kosketustreeniä.

Viimeisenä oli sitten vuorossa Everi ja Everihän sai täydet kymmenen pistettä!! Veti taas niin hirmuisella innolla, että oli niiiiiin ilo seurata! Inarin löydettyään Everi otti hienosti katsekontaktin ja lähti jopa tulemaan mun luo!:) Ainesta kertovaksi pelastuskoiraksi siis selkeästi on. Nyt mun on pakko käydä ostamassa ne valjaat Everille ja ruvettava ottamaan hajuilmaisuita, jotta pääsemme eteenpäin treeneissä ja saan samalla vahvistettua ilmaisua ihan eri tavalla.

Tiistain treenit pidettiin jälleen Kompassikadulla kökkelissä. Paikalla olivat Tiina-Leena&Turre, Henna ja Tommi&Marski, Joonas&Viti sekä minä ja Acu. Minnalla oli tietty Rilla mukana ja sille otettiin sitten lopuksi ilmaisuita.

Minna oli vähän myöhässä ja ilmoitti, että voidaan jo ottaa koirat ulos ja ottaa kontaktiharjoituksia. Mentiin taas Acun kanssa kauemmas muista ja Aculla oli "pieniä" isotteluoireita ja pissauksen jälkeen suditteli ja katteli Marskia ja Turrea.. En sitten tiiä kuinka paljon merkitystä sillä oli, että Viti oli nyt ekaa kertaa mukana ja oli ns. vieras koira. No en ota stressiä tosta Acun käytöksestä, koska kuitenkin päästiin taas lähemmäs muita koiria ja häntä (ja karvat) pysyi alhaalla. Kontaktit sujuivat, joten kaikki näyttää hyvälle.

Muut koirat laitettiin autoon ja sitten Minnan ohjeiden mukaan otettiin paikallaoloa ensiksi Acun kanssa. Acu meni tosi nopeasti kierroksille, mutta suoritti tehtävän loppuun. Ei kuitenkaan niin miten olisin toivonu. Kun tehtävä oli ohi Acu "hyppi" muita vasten ja kävi härväämässä. "Hyppimisellä" tarkotan siis sellaista ettei hyppää päin vaan vähän ohi ja yrittää seistä takajaloillaan. Pylly mikä pylly..

Vitillä paikalla olo meni suht hyvin ja Joonas käyttää samaa tuplakäskyä mitä mäkin Aculle, eli ensiksi istumaan ja sitten sanotaan paikka tms. Muut käyttävät vain istu käskyä ja vapautus tapahtuu sitten vapaa-käskyllä. Ite käytän myös paljon käsimerkkejä ja olenkin ajatellut josko Everiä opettais vain käsimerkein..hmhmm..pohdinnan alla siis.:)

Seuraavaksi otettiin sitten ilmaisuita ja juuri kun oltiin Acun kanssa päästy "lähtöalueelle" ja Henna oli jo piilossa, bongasin sen saman s##tanan husky-ulkoiluttajan, joka oli viimeksikin siellä. Sillä ei tosiaan ole mitään kontrollia koiriinsa ja nytkin ne vaan rähis/haukku meihin päin ja omistajalla oli täysi työ saada ne liikkeelle. Odotettiin siinä sitten, että josko ne kohta pääsisivät ohi ja Acuhan kyyläs. Sano myös kaksi matalaa vuffausta, mutta ei muuta. Mietin siinä sitten ääneen, että mitäköhän Acu lähtee etsimään kun sanon etsi-käskyn...:) No Acu toimi niin hyvin kun vaan voi!!:) Lähettiin kiertämään peltoa ja Acu sai hajun (en siis vieläkään ollut varma, että onko se Hennan vai kenties niiden huskyen/omistajan haju) ja annoin etsi-käskyn. Acu lähti hirmuista kyytiä tietä kohti (samalla suunnalla oli siis myös Henna) ja löysi Hennan heti. Sanoin vahvistukseksi käsi-sanan ja Acu pinkaisi käteen ja näytä-käskyn jälkeen mentiin näytölle ja Acu jäi tosi hyvin maalimiehen luo odottamaan!! Palkat ja kehut saatuaan jatkettiin takasin pellolle ja toinen maalimies oli jo ehtinyt piiloon. Käytiin peltoa läpi ja Acu ei tuntunut saavan hajua. Lopulta Acu näki Tiina-Leenan ja lähetin Acun matkaan. Acu pinkoi täyttä laukkaa Tiina-Leenan luokse vielä kovempaa koskettamaan mun kättä! En siis käyttänyt käsi-käskyä vaan tuli ihan itse!!JEE!! Tuli vaan mieleen se discoveryn sarja missä on kuvattu hidastettuna asioita...:) Acun kuono on lytistynyt ihan kunnolla kättäni vasten...:) No näytölle mentiin taas ja Acu jäi hienosti odottamaan maalimiehen luo. HYVÄ ME!!

Marskilla meni ilmasu tällä kertaa tosi hyvin ja keskitty myyräjahdin sijaan ihan itse tekemiseen.:) Henna käytti tällä kertaa lelun sijaan namia, joten sillä on ratkaseva merkitys asiaan.

Turrella oli pieniä ongelmia mutta ONNEKSI Tiina-Leena oli niin päättäväinen eikä antanut periksi, vaikka Turre yrittikin päästä "helpomman" kautta.:)

Viti ei ollut olleenkaan oma itsensä. Se oli hirmuisen varautunut ja arka..Joonaksella on kuulemma ollut toinen koira hoidossa reilun viikon, joten se varmasti vaikutti asiaan. Olisi kiva tietää millainen tilanne siellä kotona oikein on ollut, koska Viti on muutenkin todella herkkä.

Minna otti lopuksi Rillalle muutaman ilmaisun. Menin ensimmäisenä maalimieheksi ja kun Rilla löysi mut niin se hyppi ihan täysiä mun päähän!! Olin siis kumarassa, pipo silmillä ja huppu päässä. Myös toinen maalimies sai osakseen hyppimistä. Myös Minnalla on siis tekemistä.:)

Ensi tiistaina treenit on Oitbackassa ja taas uusi paikka edessä! Mielenkiinnolla odotetaan!:)

No nyt on hälytreenit ohi ja menihän ne ihan mukavasti!

Paikalla oli maalimiehinä Katja, Greta ja Ellin mies Trishan. Koirakkoina olivat Tessi, Roxy ja kartturina Sari, Marjut, Eetu ja kartturina Max sekä Janna, Elli ja kartturina Inari.

Treenit alkoivat hieman myöhässä ja Elli oli unohtanut ilmoittaa mm. Marjutille hälytreenien aloitusajan...Sinänsä siinä ei ollut hätää koska normitilanteessahan hälytys tulee ilman ennakkovaroitusta. Janna ja Sari olivat navigoineet Pyykorventielle Espooseen, mutta onneksi Vihdin Pyykorventielle ei ollut matkaa kun muutama kilometri.:)

Juonena meillä oli seuraava: Perhe, johon kuului äiti, isä ja ainakin yksi tyttö olivat hiihtoretkellä eksyneet ja isoisä oli tehnyt ilmoituksen poliiseille.

Ainiin, Elli unohti myös sukset, jotka oli tarkoitus sijoittaa metsään maalimiesten alueille. Meilläkään ei suksia täällä himassa ole kun kaikki on edelleen Levin mökillä.....

Sää oli mitä parhain, mutta silti ainakin Katja jäätyi aika pahasti tuolla metsässä...

Olimme jakaneet kolme etsintäaluetta ja lähetimme koirakot matkaan. Max joutui tosiaan kartturin hommiin, koska Santeri oli tullut kipeäksi eikä päässyt paikalle.

Itse toimin kotoa käsin johtona eli esitin siis Vapepan tyyppiä, jolle koirakot soittavat havainnoista. Kirjasin kaikki soitot ja lähetysajat kellontarkasti ylös loppuraporttia varten.

Esimmäinen soitto tuli koira 1:ltä eli Marjutilta ja Maxilta. Eetu oli löytänyt hirvitornissa majailleen Trishanin todella nopeasti. Käskin koirakkoa etsimään loppualueen vielä läpi ja Trishan lähti tänne meille päin.

Tessille ja Sarille oli tarkoitus antaa "helppo" alue, koska Sari oli todella kipeä. Lähetimme ne aluksi tarkastamaan Pyykorventien ja sillä välin Greta meni piiloon pihallamme olevaan varastokoppiin. Kun Greta oli päässyt piiloon soitin kartturille ja ilmoitin, että naapuri on tehnyt näköhavainnon kadonneesta henkilöstä pihapiirissämme. Pyysin koirakkoa palaamaan ja tutkimaan piha-alueen. He kysyivät paljonko metsäaluetta, joka oli merkitty karttaan, piti tutkia ja sanoin ettei kun muutaman metrin alueelta. Pointti oli siinä, että maasto pihamme alapuolella on todella haasteellinen eikä sieltä oikeasti pääse kovin helposti ylös koska kalliojyrkänteet ovat todella korkeat. Noh...kattelin sitten ikkunasta, kun jostain syystä Tessi ja Sari haravoivat alapuolen metsää ja katosivat sitten lopulta näkyvistä. Olimme Ellin kanssa olettaneet, että he seuraavat johdon antamia ohjeita ja tulevat ensiksi tutkimaan pihapiirin. Oletus oli väärä, koska he päättivät aluksi käydä läpi alueen reunat ja Elli oli rajannut vielä todella reilun alueen talomme ympäriltä.....

Lopulta he sitten saapuivat pihapiiriin ja Roxy sai Gretasta hajun ja kävi hienosti ilmaisemassa kopin!! Roxyllahan on ikää jo reilu 10 vuotta, joten rankka päivä oli Roxyllekin!!

Kesti melko kauan kunnes Jannasta ja Inarista kuului mitään. He sitten soittivat ja kertoivat että olivat käyneet alueen läpi, mutta mitään ei ollut löytynyt..No Katjahan siellä heidän alueella oli, joten pyysin heitä jatkamaan alueen läpi käymistä, koska perheen äiti oli yhä kateissa. Kaikki muut olivatkin jo meillä sisällä nauttimassa lämmöstä ja tarjoiluista ja lopulta tuli Inarilta soitto, että olivat löytäneet Katjan. Santtu oli käynyt saattamassa Katjan piiloon ja samalla heittänyt Katjan hanskan alueen alkupäähän. Elli oli halunnut lähteä ilmaisemaan hanskaa, mutta Janna oli ohjannut koiran pois Santun jäljiltä, koska he olivat jo tehneet näköhavainnon Katjasta. Mielestäni tässäkin tapahtui virhe, koska eikös koiraan pitäisi luottaa ja käydä tarkistamassa kaikki mitä koira haluaa ilmaista...?? Noh nämähän olivat vaan treenit ja tositilanteessa olisi ehkä toimittu toisin.

Loputkin ihmiset tulivat sitten sisälle nauttimaan ja loppupalaverin jälkeen porukka lähti kotiin. Acu ja Everi käyttäytyivät oikein mallikkaasti ja porukan lähdettyä pääsin pojat pissalle. Acu otti ihmeen rauhallisesti, mutta veikkaan ettei se ollut nähnyt Roxya pihalla, koska jos olisi niin Acu ois alottanu armottoman piippauksen, että mä hei haluun leikkimään..:) Tietty hajut oli jääny, mutta Acu ei reagoinut niihin kummemmin. Loppuillan koirat sitten nukkuivat.:)

Saatiin tosiaan positiivista palautetta vieraista maalimiehistä, tarjouluista ja lämpöisestä loppupalaveri paikasta. Lisäksi kehuttiin maastoa ja sanoinkin, että tervetuloa uudestaan!:)

Eilen oli tiistain ryhmätreenit, jotka pidettiin Kompassikadulla Kauklahdessa 18.30 alkaen. Paikalla olivat Minna, Minnan mies Jallu&Rilla, Henna, Tommi&Marski, Tiina-Leena&Turre, Katja(Katjalla ei vielä ole koiraa) ja minä&Acu. Treenien teemana oli hallittavuus ja ilmaisu.

Paikka oli Aculle sinänsä hieman haastava, koska auto/kävelytiet menivät suht vieressä eli emme olleet ihan omissa oloissamme.. Alue oli myös hyvin aukea, joten näkyvyys oli todella hyvä.

Aluksi Minna pyysi meitä ottamaan koirat autosta ulos ja otimme hallittavuusharjoituksia sekä tervehtimisiä. Me menimme Acun kanssa kauemmas muista koirista, koska Acullahan on yhä tätä rähinää ja pörhistelyä. Uskomatonta kyllä Acu ei tehnyt mitään ärinään tai epävarmuuteen liittyviä elkeitä vaan otti kontaktia paremmin kuin olisin uskonut toivoa. Ajattelin ennen treenejä, että se tulee olemaan semmoista kiskomista ja käskyttämistä mutta ei sinne päinkään!:) Kyllähän Acu tuijotti koiria, mutta häntä alhaalla ja vinkuen "intovinkua". Älkää kysykö mistä moinen johtuu.:) Acu pystyi olemaan myös selkä muihin koiriin päin, mitä se ei ole tehnyt varmaan koskaan. Lähestyimme sitten pikkuhiljaa muita koiria ja häntä pysyi alhaalla ja kontakti säilyi. Lopetimme lähestymisen kun olimme noin 20 metrin päässä ja muut laittoivat koiransa autoon me siirryimme lähtöpaikalle. Edes silloin Acu ei mennyt kierroksille, vaikka muiden koirien hajut olivat vahvasti ilmassa . Uskoisin, että suurin syy tähän muutokseen on se, että Acu käyttää treeneissä valjaita (tavallisen remmin sijaan) ja on oppinut yhdistämään valjaat "kivaan" tekemiseen. Kolinapurkkiahan en ole kertaakaan käyttänyt näissä treeneissä, enkä kyllä tule käyttämäänkään, koska se olisi pakote Aculle toimia "oikein".

Hakutreenejä otimme ensiksi Turren ja Marskin kanssa ja sitten oli meidän vuoro. Acullahan meni viime treenit aika pyllylleen, joten mielenkiinnolla odotin miten onnistumme tällä kertaa. Päätimme ottaa koko hakuketjun kerrallaan ja katsoa ensin miten se menee. No se meni vähän hassusti. Acu sai hyvin hajun ja löysi maalimiehen, mutta sitten tuli taas muutamia kaarroksia, kun olisi pitänyt tulla mun luo. Käänsin sitten selän ja Acu jatkoi pellon haistelua. Minna pyysi kutsumaan Acun luokseni ja lähettämään uudelleen ja kun Acu on maalimiehen luona sanoisin käskyn "käsi", joka siis tarkoittaa sitä, että Acun pitää tulla koskemaan kuonolla oikeaa kättäni ja sitten mennään näytölle. Toimin Minnan ohjeiden mukaan ja heti kun Acu oli maalimiehen luona hihkaisin käsi-sanan ja Acu nosti korvat pystyyn ja mietti hetken ja tuli täyttä laukkaa koskemaan kättäni.:) Sitten sanoin "näytä" käskyn, jonka toimesta on siis tarkoitus lähteä maalimiehen luo, mutta Acu ei mennytkään.. Se otti askeleen eteenpäin ja jäi katsomaan mua hölmistyneenä. Sanoin uudestaan näytä ja taas mentiin askel eteenpäin ja Acu pysähtyi ja jäi toljottamaan ilmeellä, että "ootko nyt ihan varma/mitä sä sanoitkaan". Kolmannella kerralla näytä sanan jälkeen mentiinkin sitten jo vauhdilla perille maalimiehen luo ja sitten tuli tietty hirmuiset kehut ja purkki lihapullia.:) Minna totesi heti sen jälkeen, että Aculla oli piuhat "vähän" solmussa.:) Muut haut menikin sitten ihan nappiin. Käteen koskeminen ei ole aiemmin ollut niin selkeää ja nyt Acu jäi maalimiehen luo eikä lähtenyt haahuilemaan. 

Jallun ollessa maalimiehenä kävi Acu antamassa sille paljon pusuja, mutta sehän on jo tiedetty, että Acu tykkää pojista.:) No ei sais ilkeillä..Aculla on tosiaan isompia miehiä kohtaan miellyttämisen tarve ja esim. Ry:n Mattia Acu ensimmäisellä kerralla vierasti aikalailla...Acu siis halusi pusuilla rauhoitella tilannetta. Toinen "kritiikin" aihe oli oma mokani viimeisessä haussa. Vika haku oli ns. loppukevennys eli Minna lähti juoksemaan Acusta pois päin ja vähän lällätteli sille. Acun ilme oli taas näkemisen arvoinen kun Minna ei kyyristynytkään tms. vaan heittäyty hankeen. Acu vilkas mua, että mitä, hä!?? Miksi tuo nuin teki.:) Lähetin Acu matkaan ja Minnan luo päästyämme palkkasin Acun Minnan yli ja tämä tietty aiheutti sen, että Acu nojaili Minnaan ja lopulta hyppäsi sen yli. Tämä ei siis ole suotavaa jos olisi ollut oikea etsintätilanne päällä. Pitää siis muistaa, että mistä palkkaa.

Yhteenvetona treenit oli siis todella hauskat ja onnistuneet. Innolla odotan taas ensi kertaa!!

Aiemmissa treeneissä on Acu siis ilmeisesti ollut vaan kipeä. Käytös oli nyt kuitenkin niin erilaista ja Acu oli ihan oma itsensä. Viime treenien jälkeenhän Acu oli aika maassa sen koko viikon ja ärhenteli Everille uusissa tilanteissa ja oli semmonen varautunut. Acu myös yski silloin muutamana päivänä, joten jonkin sortin tauti on tainnut olla päällä.

Kotiläksyksi saatiin kontaktiharjoituksia muiden koirien läsnäollessa ja ilmaisun vahvistamista.

Osallistuimme ensimmäistä kertaa vapaaehtoisiin treeneihin Acun kanssa. Treenit järjestettiin Abrasintiellä lauantaina 21.02.2009 klo 13.00 alkaen. Paikalla olivat Seija&Vette, Elli&Rocky, Inari&Niki sekä minä ja Acu.

Vapaaehtoisissa treeneissä ei siis ole virallista koulutussuunnitelmaa eikä virallista vetäjää. Lauantaina treenit veti Inari ja otettiin jokaiselle koiralle vähintään kolme etsintää.

Meidän osalta treenit meni vähän vituralleen. Omaa virhe ja kadutti kyllä jälkeenpäin aika rankasti. Vaadin Aculta ihan liikaa ja Acu ei kyennyt toimimaan oikeastaan mitenkään. Olimme siis tehneet koko hakuketjun onnistuneesti viimeisissä intensiivitreeneissä ja samoin kotioloissa useaan otteeseen. Nyt oli kuitenkin vieras paikka ja vieraat ihmiset ja en ottanut niitä muuttuneita tekijöitä huomion.....Acu ei siis kyennyt suorittamaan hakuketjua onnistuneesti, ei esim. jäänyt maalimiehen luo näytölle, ei koskenut kunnolla käteeni. Lisäksi Acu hilseili ja oksensi...Eli meni siis täysin yli. On se vaan uskottava, että Acu on todella herkkä tietyissä tilanteissa!

Positiivisia asioita oli ne, että Acu totteli luoksetuloa todella mallikkaasti, ei kiinnittänyt huomiota läheiseltä talolta kuuluvaan koiran haukuntaan ja ei räyhännyt autosta kun pari kertaa ja lopetti senkin käskystä.

Tarkoitus oli vielä tauon jälkeen ottaa Aculle tosi helppo etsintä, jotta pystyisimme lopettamaan onnistuneeseen suoritukseen, mutta valitettavasti se jäi tekemättä. Juuri kun olin ottamassa Acua autosta pois huomasin tietä pitkin tulevan koiranulkoiluttajan. En halunnut ottaa sitä riskiä, että treeneistä olisi jäänyt vielä pahempi maku suuhun jos koirakko olisikin tullut takaisin juuri kesken etsinnän. En nimittäin luota Acuun vielä niin paljon, että voisin pitää sitä vapaana tiellä kun vieras koira ohittaa remmissä.....

Teimme sitten kotona pari onnistunutta helppoa etsintään ja Acu toimi täysin stressittömästi ja siitä näki, että hei, nyt mä tiedän taas mitä sä multa pyydät!! Jaan nyt siis ketjun pienempiin osiin ja aloitan jokaisen osa-alueen vahvistamisen erikseen. Huomenna on sitten yhteistreenit ja katotaan mitä tehdään Acun kanssa. Se on taas muutenkin niin uusi tilanne Aculle, kun on hirmuinen määrä vieraita ihmisiä, uusi paikka ja todella paljon koiria. Voi olla, että ei tehdä muuta kun kontaktiharjoituksia ja katsotaan miten suhtautuminen muihin koiriin sujuu.

Sellon ympäristötreenit järjestettiin Minnan johdolla 17.01.2009. Tapasimme parkkihallissa 18.30 ja paikalla oli Joonas&Viti, Seija&Vette, Joku&Turre, Henna&Tommi&Marski sekä Minnan Rilla ja minä Everin kanssa.

Emme siis ole Everin kanssa oikeutettuja osallistumaan virallisiin treeneihin, koska ohjaajalla saa olla vain yksi koira treenattavana. Onneksi Minna (ja muu ryhmäni) oli niin suopea, että saimme lähteä Everin kanssa mukaan viralliseen treeniin. Muussa tapauksessa olisi Everi odottanut autossa 1,5 h ja sitten olisimme Minnan kanssa käyneet kävelemässä pienen lenkin Everin kanssa. Oli siis huomattavasti parempi vaihtoehto, että lähdimme Everin kanssa muun ryhmän mukaan heti! Kiitos vielä Minnalle ja muulle ryhmälle joustamisesta.:)

Minna jakoi meidät pareihin ja sitten lähdimme parkkihallista ulkoilmaan. Me olimme pari Minnan kanssa ja Everihän innoistui kun hogasi kovasti pomppivan ja hauskan näköisen Rilla-tyttösen. Minnalla oli alkuun pieniä epäilyksiä miten meidän kävely yhdessä tulisi sujumaan, mutta itse uskoin siihen, että se menee oikein mallikkaasti:)

Kävelimme Sellon ympäristössä ja kävimme tutustumassa portaisiin, hissiin, juniin ja tietenkin näimme hirmuisen määrän erilaisia ihmisiä ja juttuja.:) Olin todella positiivisesti yllättynyt, ettei Everi aristellut kummemmin. Selkeästi "pelottavimpia" tapahtumia oli ulkomaalaisten ihmisten kohtaamiset ja idiootti bussikuski, joka melkein ajoi meijän päälle...Kävimme myös Sellossa sisällä (sittarin ja prisman "aulassa") kiertelemässä ja otettiin sitten pelikoneiden vieressä kontaktiharjoituksia. Olin niiiin ylpeä Everistä!!

Ihmisten reagointi koiriin sisätiloissa oli myös melko vaihtelevaa. Meillä ei ollut yhdistyksen vaatteita päällä, joten sekin varmasti vaikutti asiaan. Osa katsoi pitkin nenän vartta ja loi ynseitä ja vihaisia katseita, mutta onneksi joukkoon mahtui myös niitä, jotka hymyilivät iloisesti ja jäivät seuraamaan kontaktiharjoituksia hymy huulilla!:) Rilla ja Everi on niin soma pariskunta kun Rilla on aivan musta ja Everi taas valkoinen.:)

Ainiin, pääsimme muuten treeneihin ja takaisin ilman, että Everi oksensi!JEE!!

Everin osalta treenit jatkuvat nyt kotioloissa ja tietty tulemme menemään ihmisten ilmoille ja tarkoitus on myös joku kerta ottaa Everi mukaan viikonloppuisin järjestettäviin vapaaehtoisiin treeneihin piipahtamaan.

Suoritimme Acun kanssa intensiivikurssin 13.-28.01.09 Minnan ja Marjutin johdolla.

Ensimmäinen kerta käsitti teoriaosion koskien pelastuskoiratoimintaa ja siitä sitten jatkettiin käytännön treeneillä.

Teoriaosuus järjestettiin Marjutin (sekä tietenkin ihanien Eetun ja Hiskin) luona ja oppilaina paikalla olivat Joonas, Katja ja minä. Joonaksella on australianpaimenkoira narttu Viti ja Katjalla ei ole vielä tällä hetkellä omaa koiraa. Minä itse siis treenaan Acun kanssa ja kotioloissa sitten Everin kanssa.

Ensimmäiset käytäntötreenit pidimme Halujärventiellä ja hauskaa oli!

Tärkeintä oli Minnan ja Marjutin (ja myös itseni vaikka tiesinkin sen jo...)kannalta nähdä miten Acun ylipäätään käyttäytyy etsintätilanteissa ja vieraassa ympäristössä. Ensimmäisen treenin tarkoitus oli siis antaa vahvistus siihen, että voimme Acun kanssa ylipäätään aloittaa koko toiminnan. Ensimmäinen treeni meni mielestäni hyvin ja saimmekin positiivista palautetta molemmilta ohjaajilta. "Kritiikkiä" tuli siitä kun Acu lähti enemmän jälkien perään mitä hajujen.

Ensimmäisessä "etsinnässä" lähdimme Acun kanssa remmissä käymään peltoa läpi ja maalinainen (Kirsi) oli jemmassa puun juurella pellon toisella puolella. Acu oli ihan "hurmiossa" hajuista ja ei siis ollut oikein toivoakaan, että olisi nostanut kuononsa hangesta pois. No eipä siinä mitään, käytiin peltoa läpi ja lähestyttiin Kirsiä vähitellen. Lopulta oltiin n. 5 metrin päässä Kirsistä ja Acu oli uppoutunut täysin haistelemaan Hiskin pissaa heinäkasassa. Yht´äkkiä Acu nosti pään ylös ja hoksasi Kirsin. Acun ilme on kyllä muistamisen arvoinen kun se oli niiiin hölmistyneen näkönen, että mitä hemmettiä! Tuolla puun juurellä kököttää joku ihminen.:) Mentiin vauhdilla Kirsin luo ja Acu sai hirmuiset kehut ja tietty purkin palkaksi (heh, ei siis kolina vaan namipurkki.:).....). Seuraava etsintä mentiin sitten tekemään puhtaalle hangelle ja sehän meni niiiin mallikkaasti kun vaan voi! Acu sai hajun ilmasta heti ja siinähän sitten juoksin sen perässä mitä pääsin ja Acu oli into pinkeenä odottamassa maalimiehen luona!

Seuraavat treenikerrat vahvistimme etsintää ja otimme vähitellen mukaan "etsi" käskyn. Acun ilmaisuna on kertova ilmaisu. Se siis tarkoittaa sitä, että kun Acu on löytänyt maalimiehen tulee se mun luokse ja koskettaa oikeaa kättäni. Myös tätä otimme mukaan jo viimeisillä treenikerroilla ja käsikontakti harjoituksia teimme kotona.

Nyt oli sitten edessä pieni treenitauko, koska ryhmä aloitti ympäristöharjoitukset mm. Sellossa. Me jätimme ne väliin Acun kanssa, koska en uskonut Acun olevan vielä valmis niin rankkaan osioon ja en halunnut, että suhteemme saa yhtään takapakkia. Varsinkaan treenitilanteissa. Pyrkimykseni on pitää treenitilanteet yltiö positiivisina ja saada Acu ymmärtämään ns. tavallisen lenkin ja treenien ero. Olen ostanut Aculle valjaat joita käytämme siis vain treeneissä. Oli treenit sitten kotioloissa tai muualla. Nopeasti on Acu tajunnut, että hei kun nää laitetaan päälle ni pääsee tekemään kaikkea kivaa.:)